HYVÄ KESKUSTELU, PAREMPI MIELI
Yhä useamman lapsen ja nuoren henkinen hyvinvointi horjuu. Syynä voivat olla muun muassa sosiaalisen median asettamat paineet, ahdistavat uutiset maailmalta tai ikävät tapahtumat koulussa. On kuitenkin olemassa yksi hyvin yksinkertainen keino helpottaa oloa, keskustelu. Ja sen vaikutusta ei kannata väheksyä.
#ruokapöytäkeskustelut-kampanjalla haluamme yhdessä Lastenklinikoiden Kummien kanssa rohkaista vanhempia keskustelemaan lastensa kanssa avoimesti tunteistaan sekä mielen päällä olevista asioista. Sillä hyvästä keskustelusta voi todella tulla parempi mieli.
MIELENTERVEYDEN ONGELMAT KOSKEVAT MYÖS LAPSIA JA NUORIA
Suomessa jopa joka viidennellä lapsella ja nuorella on jokin mielenterveyden häiriö. Oireita on hyvin monenlaisia ja eri asteisia, eivätkä kaikki tapaukset vaadi ammattihoitoa. On kuitenkin hyvä ymmärtää, että mielenterveyteen liittyvät ongelmat eivät koske vain aikuisia vaan myös perheen pienimpiä, jo ihan alakouluikäisiä lapsia.
Suomessa lasten ja nuorten huolestuttavaan mielenterveyden tilaan on onneksi herätty ja valtakunnallisia hoitomenetelmiä kehitetään paraikaa. Yksin terveydenhuolto ei pysty kuitenkaan kaikkia auttamaan, vastuu on myös aikuisilla. Jokainen aikuinen – kotona, koulussa tai harrastuksissa – voi olla lapselle tai nuorelle se ihminen, joka kuuntelee ja on läsnä. Keskustelu aikuisen kanssa on tehokas keino hoitaa henkistä hyvinvointia ja ennaltaehkäistä mielenterveyshäiriöitä.
Jokainen lapsi ja nuori tarvitsee aikuisen, jolle voi kertoa omista tuntemuksistaan pelkäämättä ja varauksetta. Kodin ruokapöytä voi hyvin olla se turvallinen ympäristö, jossa jakaa asioita. Vanhemman rooli on toimia keskustelun avaajana ja johdattelijana, mutta ennen kaikkea kuunnella ja opastaa lasta kuvailemaan päivän tapahtumia ja tunteitaan. Yhdessä voidaan myös ratkoa haastavia tilanteita. Aito läsnäolo on tärkeää. Kun kysyt, muista myös aina kuunnella.
Jokainen lapsi ja nuori tarvitsee aikuisen, jolle voi kertoa omista tuntemuksistaan pelkäämättä ja varauksetta. Kodin ruokapöytä voi hyvin olla se turvallinen ympäristö, jossa jakaa asioita. Vanhemman rooli on toimia keskustelun avaajana ja johdattelijana, mutta ennen kaikkea kuunnella ja opastaa lasta kuvailemaan päivän tapahtumia ja tunteitaan. Yhdessä voidaan myös ratkoa haastavia tilanteita. Aito läsnäolo on tärkeää. Kun kysyt, muista myös aina kuunnella.
MITÄ VOIT TEHDÄ VANHEMPANA
Kun ensi kerran kokoonnutte pöydän ääreen, rohkaise lasta kertomaan tunteistaan ja päivästään. Tälle sivulle olemme koonneet parhaat vinkit perheiden vahvistaviin ruokapöytäkeskusteluihin. Vinkit on koostettu erityisesti alakouluikäisten lasten vanhemmille, mutta ne ovat hyvin sovellettavissa keskusteluihin myös varttuneempien lasten kanssa.
TUNTEET
Vanhemman tärkein tehtävä on opettaa lapsia tuntemaan tunteita ja ilmaisemaan niitä. Oletuksilla rikastetut kysymykset saavat lapsen usein sulkeutumaan tai välttelemään vaikeiden tunteiden kohtaamista.
Millainen päivä sinulla on ollut?
Jos sulla olisi supervoima, mikä se olisi ja miksi?
KAVERISUHTEET
Tärkeää on puhua kaverisuhteista myös silloin, kun kaikki on hyvin. Kaverisuhteista tiedustelemalla voi joskus selvitä myös kiusaamista tai muuten yksin jäämistä. Vaikka huolia kaverisuhteissa olisikin, tärkeää on, ettei vanhempana lähdetä heti ratkomaan asiaa vaan pohditaan asiaa yhdessä lapsen kanssa.
Kenen kanssa vietit välitunnin?
Kenet sait tänään hymyilemään?
SINÄ OLET IHANA ❤️
Vanhemman tehtävä on olla lapsen tukena ja rakentaa tervettä itsetuntoa. Rohkaista silloin, kun lapselta puuttuu rohkeutta. Aina ei tarvita kymppiä koulusta tai maalia futiksesta – kehuiksi riittää ihan vaan se, että olet nasta tyyppi.
Olet ihana just sellaisena kuin olet!
Sun kanssa on ihana kattoo telkkaria!
Olet rakas!
OPETA MINUA
Lapsen itsetunto vahvistuu, kun hetkittäin vanhemman ja lapsen rooli voi vaihtua. Esimerkiksi ”Taasko sinä pelaat tuota peliä” –kieltämisen sijaan kysykin lapselta: ”miten oikein voitat tämän pelin?”. Mene mukaan lapselle tärkeisiin asioihin. Pääasia on, että kohdennat aidon kiinnostuksesi lapselle tärkeään ja kiinnostavaan asiaan. Älä kysy jos et ehdi kuunnella vastausta!
Katso täältä lisää vinkkejä keskusteluihin ja esimerkkikysymyksiä.
Hanna Väyrysen perheessä arki pyörii pallon ympärillä - myös tunnetaitojen harjoitteluun panostetaan.
Hanna Väyrysen perheessä arki pyörii pallon ympärillä - myös tunnetaitojen harjoitteluun panostetaan.
Marja Hintikan viisihenkinen perhe syö vähintään kerran päivässä yhdessä. Ja ruokapöytäkeskusteluissa ovat kaikki tunteet sallittuja.
Marja Hintikan viisihenkinen perhe syö vähintään kerran päivässä yhdessä. Ja ruokapöytäkeskusteluissa ovat kaikki tunteet sallittuja.
Esko Eerikäisen ja Victoria-tyttären ruokapöydässä keskustellaan kaikesta.
Esko Eerikäisen ja Victoria-tyttären ruokapöydässä keskustellaan kaikesta.
HUS:n psykologi Heini Elo kertoo, miten ja millaisissa tilanteissa lasten kanssa kannattaa harjoitella tunnetaitoja: “Aidot arjen tilanteet ovat tärkeimpiä”
HUS:n psykologi Heini Elo kertoo, miten ja millaisissa tilanteissa lasten kanssa kannattaa harjoitella tunnetaitoja: “Aidot arjen tilanteet ovat tärkeimpiä”
Kaikki lapset ja nuoret eivät saa tarvitsemaansa tukea. Mielen tila on Lastenklinikoiden Kummien luoma hanke, jonka varat käytetään näyttöön perustuvien mielenterveyden hoitomenetelmien kehittämiseen sekä lasten ja nuorten mielenterveyden edistämiseen koko maassa.
Kaikki lapset ja nuoret eivät saa tarvitsemaansa tukea. Mielen tila on Lastenklinikoiden Kummien luoma hanke, jonka varat käytetään näyttöön perustuvien mielenterveyden hoitomenetelmien kehittämiseen sekä lasten ja nuorten mielenterveyden edistämiseen koko maassa.
#ruokapöytäkeskustelut on Atrian ja Lastenklinikoiden Kummien yhteistyössä toteuttama kampanja lasten ja nuorten mielenterveyden asialla. Yhteisenä tavoitteenamme on viedä arvokasta viestiä lapsiperheisiin arkisen keskustelun, välittämisen ja vuorovaikutuksen merkityksestä lapsen mielenterveydelle. Ruokapöytä on tärkeä kohtaamispaikka, ja yhteinen ruokahetki mahdollisuus havaita, huomioida ja jakaa mielen päällä olevia asioita läheisten kesken sekä olla läsnä.
Jos tuntuu siltä, että kotona käydyt keskustelut eivät riitä, apua on tarjolla. Mielenterveystalo.fi-sivustolta löytyy tietoa, oppaita, hoito-ohjelmia ja paljon muuta.